1. Mitä pitää huomioida ilmavaihtokonetta hankkiessaan?
Ilmanvaihtokonetta hankittaessa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
A. koneeseen voidaan integroida jäähdytys: patterilla tai kompressorilla
B. koneessa on riittävän isot suodattimet: pitkä vaihtoväli, pieni painehäviö ja SFP-luku
C. lämmöntalteenoton automatiikka ja sulatus
D. lämmöntalteenoton huurtumisen esto toimii siten, että ilmavirtoja ei tarvitse pakkasellakaan pienentää
E. kone on hiljainen
F. koneessa on riittävästi kapasiteettia myös ilmanvaihdon tehostamiselle
G. jälkilämmitys soveltuu talon muuhun lämmitysjärjestelmään
H. automaatioratkaisu sopii yhteen talon kiinteistöautomaation kanssa
I. koneessa on kiertoilmatoiminto, jolla säästetään energiaa ja saadaan ilmanvaihto toimimaa myös rakennuksen käyttöajan ulkopuolella
2. Lämmöntalteenotto
Lämmöntalteenotto, josta käytetään lyhennettä LTO, on ilmastointikoneen osa, jossa lämpö siirtyy ulos puhallettavasta ilmasta sisään tuotavaan ilmaan. KAIR koneissa on vastavirtakenno tai roottori
3. Hyötysuhde, mitä tarkoittaa.
Hyötysuhteella tarkoitetaan lämmöntalteenottokennolla ulospuhallettavasta ilmasta sisään tuotavaan ilmaan siirrettyä energian määrää. Hyötysuhde ilmoitetaan prosentteina. Hyötysuhdetta vertailtaessa ei kannata kuitenkaan katsoa pelkkää prosenttilukua, vaan sitä, paljonko koko ilmanvaihtokone kuluttaa energiaa. Joissakin markkinoilla olevissa koneissa joudutaan käyttämään hyvän hyötysuhteen ylläpitämiseksi etulämmitysvastuksia. Etulämmityksellä energian kokonaiskulutus kasvaa, vaikka hyötysuhde sinällään olisikin hyvä.
4. Miten lämmitysjärjestelmä vaikuttaa koneen valintaan? / Miksi pitää tietää, onko sähköpatteri vai vesikierto?
Talvella lämmöntalteenoton teho ei riitä lämmittämään tuloilmaa riittävästi ja siksi koneessa tarvitaan jälkilämmitys. Jälkilämmitys on joko suoralla sähköllä tai vesikierrolla toimiva. On tärkeä valita jälkilämmitys talon muun lämmitysjärjestelmän mukaan, koska ilmanvaihdon lisäenergian tarve voi olla jopa 30 % koko talon lämmitysenergiantarpeesta. Jälkilämmitys sähköpatterilla on sähkölämmitteisissä taloissa oikea ratkaisu. Samoin roottorikoneissa, joissa vesipatterin lämpöjohtojen asennuskustannus on niin korkea, että takaisinmaksuaika tulee kohtuuttoman pitkäksi. Jos talo lämpiää kauko- tai maalämmöllä, myös ilmanvaihdon energiana kannattaa käyttää samaa edullisempaa energiaa. KAIRin koneissa vesikiertoinen VPM-lämmityspatteri voidaan liittää suoraan matalalämpöjärjestelmiin, mikä tuo kustannussäästöä.
5. Miksi on tärkeää, ettei tuloilmapuhallin sammu pakkasella
Tuloilmapuhaltimen sammuttaminen pakkasella on yleisimmin käytetty huurteensulatusjärjestelmä. KAIRin koneissa tuloilmapuhallinta ei sammuteta, koska puhaltimen sammuttaminen muuttaa talon ilmastoinnin koneelliseksi poistoksi. Talossa ei kuitenkaan ole korvausilmareittejä, jolloin korvausilma tulee hallitsemattomasti alapohjasta, savuhormin kautta jne. Alapohjan kautta kulkeutuu myös radonia huoneilmaan.
6. Paineentasaus
Rakennusmääräystemme mukaan talon ilmastoinnin pitää olla hieman alipaineinen, että talon rakenteet pysyvät kunnossa. Eli poistoilman määrä on suurempi kuin tuloilman määrä. Alipaineisuuden kasvaminen aiheuttaa korvausilman tulemisen vääristä paikoista, esimerkiksi savuhormin kautta. Alipaineisuutta lisäävät keskuspölynimuri ja liesituuletin. Paineentasauksella pidetään ilmatasapaino asunnossa. Kaikissa KAIR koneissa on paineentasaustoiminto, joka voidaan antureilla kytkeä liesituulettimeen ja keskuspölynimuriin.
7. Jäähdytys
Jäähdytyksellä tarkoitetaan ilmastoinnin tuloilman jäähdyttämistä. Se tehdään joko koneessa olevalla nestepatterilla tai jäähdytysyksikön höyrystimellä. Jäähdytetty tuloilma jaetaan samoja kanavia pitkin kuin talon muukin ilmanvaihto. Jäähdytetyllä tuloilmalla viilennetään talo tai asunto. Ilmaa jäähdytettäessä siitä poistuu myös kosteus. Yleensä juuri liiallisen kosteuden poistaminen saa aikaan sen viileän ja raikkaan tunteen jota jäähdytyksellä haetaan. Kaikkiin KAIR-koneisiin voidaan liittää myös jäähdytys
8. Maakylmä
Maakylmää tai maaviilennystä voidaan käyttää taloissa, jossa lämmitys tapahtuu maalämpöpumpulla, jonka lämmönkeruuputkisto on porakaivossa. Lämmönkeruuputkiston kylmä liuos kierrätetään ilmastointikoneessa olevan patterin kautta, joka jäähdyttää tuloilman. On tärkeä, että viilennyspatteri on nimenomaan koneessa, eikä kanavassa, koska patterille tiivistyy vettä ja koneen kautta se saadaan varmimmin johdettua viemäriin.
9. Suodatus
Suodatus on tärkeä osa ilmastointia. Ilmastointikoneissa suodattimia on yleensä kahdenlaisia; karkeampia poistopuolen suodattimia ja tulopuolen hienosuodatin. Karkean suodattimen tarkoituksena on suodattaa ilmasta suurimmat likahiukkaset ja parantaa näin itse koneen teknistä toimintaa estämällä koneen osien likaantuminen.
Hienosuodattimella poistetaan ilmasta ihmisten terveydelle haitalliset hiukkaset. Hienosuodattimia on mekaanisia ja sähköisiä. PM1 tason suodatin poistaa PM10 tason suodatinta tehokkaammin ihmisen terveydelle haitallisimman hiukkaskoon.
10. Mitä huoltoa ilmastointikoneet vaativat
Käyttäjän toimenpiteet ilmastoinnista ovat lähinnä puhdistamista. Suodattimet puhdistetaan tai vaihdetaan yhdestä kahteen kertaan vuodessa.
11. Mikä on kiertoilma ja mitä sillä saavutetaan?
Kiertoilmalla kierrätetään rakennuksen ilmaa silloin kun tilat eivät ole käytössä tai tiloissa on vähän käyttäjiä. Kiertoilmakäyttöä ohjataan yleensä hiilidioksidi- tai kosteuspitoisuuksien mukaan. Kiertoilmakäytössä rakennuksesta aina myös poistetaan ja sinne johdetaan uutta puhdasta ilmaa. Kiertoilma suodatetaan ja sekoitetaan koneessa tuloilmaan. Kiertoilma säästää lämmityskuluissa ja pieni ilmanvaihto saadaan toteutettua myös ilmanvaihdon käyntiajan ulkopuolella siten, että ilma virtaa koko kiinteistöön.
12. Ilmanvaihtomenetelmät
Painovoimainen
Painovoimainen ilmanvaihto perustuu lämpötilaeroon, eli siihen, että lämmin ilma nousee ylöspäin. Ilma poistuu talosta pystysuoria hormeja pitkin ja korvausilma tulee suoraan seinän läpi, sekä ikkunan ja oven raoista. Painovoimaista ilmanvaihtoa käytettiin yleisesti 1970-luvulle asti. Ilmanvaihto toimi hyvin puulämmitteisissä taloissa, mutta keskuslämmityksen yleistyminen ja ennen kaikkea höyrysulun lisääminen seinärakenteeseen teki taloista pulloja, jolloin korvausilma tulo estyi. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa kaikki energia menee hukkaan. Painovoimainen ilmanvaihto toimii talvella, mutta huonosti syksyllä, kesällä ja keväällä. Painovoimaisia ilmanvaihtoja on saneerauksien yhteydessä muutettu koneellisiksi.
Koneellinen poistoilmanvaihto
Yleistyi 1970-luvulla, kun huomattiin, ettei painovoimainen ilmanvaihto toimi riittävän tehokkaasti. Korvausilmaa alettiin tuoda tuloilmakoneilla tai ikkunoihin ja seiniin asennettujen raitisilmaventtiilien kautta ja poistoilma vietiin talosta kanavia pitkin katolla olevalla huippuimurilla. Ilmanvaihtoon saatiin näin paremmin tehoa ja hallittavuutta ja samalla estettiin kosteuden rakenteille aiheuttamat vauriot. Korvausilma tulee kuitenkin suodattamattomana ja ulkoilman lämpöisenä se aiheuttaa herkästi vetoa. Lämmitysenergia menee suoraan ilman mukana ulos. Koneellinen poistoilmanvaihto on kohtalaisen helposti muutettavissa koneellisiksi tulo-poistoilmanvaihdoiksi.
Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla
Koneellisessa tulo-poistoilmajärjestelmässä ilma viedään ja tuodaan koneellisesti. Ilmaa liikutetaan ilmanvaihtokanavia pitkin. Poistoilma otetaan ns. likaisista tiloista, eli esim asunnoissa kylpy- vaate- ja kodinhoitohuoneesta, keittiöstä sekä WC:stä. Ulos puhallettavasta ilmasta siirretään lämpöä sisään tuotavaan ilmaan. Lisäksi ilma suodatetaan ja tarvittaessa myös talven pakkasilla jälkilämmitetään. Suodatettu, oikeanlämpöinen ilma puhalletaan makuuhuoneisiin, olohuoneeseen ja takkahuoneeseen.
Lämmöntalteenottojärjestelmät yleistyivät 1980-luvulla ja ne tulivat uusien rakentamismääräysten myötä pakollisiksi vuonna 2003.
